Pro Stansvik

15.8.07

Stansvikin kyläyhdistyksen mielipide KSV:oon 19.5.2006



Stansvikin rautakaivosta. Kuva: Riitta Breilih, kuvalähde: www.laajasalo.net

Kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelman luonnos

Olemme tutustuneet Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston esittämään luonnokseen, joka koskee Kruunuvuorenrannan osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaa. Esitämme mielipiteenämme seuraavaa:

Stansvikin mökkiläiset, muut kesäasukkaat ja alueen käyttäjät ovat kaavoitusprosessin alusta alkaen ilmoittaneet selkeän kantansa mökkikylää ja kartanoaluetta uhkaaviin suunnitelmiin. Lukuisissa vuorovaikutustilaisuuksissa esitettyjä mielipiteitä ja ehdotuksia ei ole lainkaan otettu huomioon suunnitelmia laadittaessa. Aikooko kaupunkisuunnitteluvirasto aloittaa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän todellisen yhteistyön alueen asukkaiden kanssa?

Uudenkylän tuhoamisella ja sen korvaamisella uusilla rakennuskortteleilla ei ole olennaista merkitystä kaava-alueelle asetettujen asukasmäärätavoitteiden kannalta. On täysin käsittämätöntä, että Uudenkylän luonnonläheinen kyläyhteisö tuhotaan ja tilalle rakennetaan asuntoja vaatimattomalle ihmismäärälle.

Stansvikin alue on kaventunut aina öljysataman Laajasaloon tulosta lähtien. Kartanokokonaisuus on nyt säilymisensä äärirajoilla. Uudenkylän alueelle ulottuva suunniteltu raskas rakennusmassa tulisi näkymään rujona virheenä kartanomaisemassa. Miksi Helsingin suunnittelijat haluavat unohtaa kaupungin kunniakkaan lähihistorian? Miksi kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa tuhota ehjän kartanokokonaisuuden ja säilyttää vain yksittäiset kartanorakennukset?

Helsingin kaupungin laatimia Stansvikin kartanoa koskevia luontoselvityksiä ei ole lainkaan otettu huomioon suunnitelmissa. Loppuvuodesta 2005 Enviro Oy:n tekemä selvitys käsitteli ainoastaan kapeaa rantakaistaletta Uudenkylän edustalla, jonne ei edes suunnitella rakentamista. Miksi kaavaluonnoksen esittelyaineistossa ei ole esitetty kattavaa selvitystä rakentamisen vaikutuksista luonnon- ja elinympäristöön?

Stansvikin Uusikylä on lainvoimaisessa Helsingin yleiskaavassa merkitty viheralueeksi, lainvoimaisessa Helsingin seutukaavassa maisemansa ja kasvistonsa ansiosta suojelualueeksi sekä hyväksyttävänä olevassa maakuntakaavassa osaksi laajempaa viheryhteyttä. Miksi osayleiskaavaluonnoksessa ei noudateta sitä ohjaavia ylempitasoisia kaavoja?

Kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelutavoitteissa on korostettu Kruunuvuorenrannan rakennuskannan monimuotoisuutta, palveluiden saamista alueelle sekä kartanon suojaamista metsäisellä reunavyöhykkeellä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa Stansvikin kartanoympäristöä kehitetään sen lähtökohtia kunnioittaen aktiivisena vapaa-ajan viettopaikkana.

Uudessakylässä kaikki suunnittelutavoitteiden mukaiset tekijät ovat jo olemassa. Uusikylä kartanon reuna-alueella on luonnollinen jatkumo Laajasalossa 1800-luvulla alkaneelle kesähuvilakulttuurille. 1950-luvulla rakennetut mökit ovat hyväkuntoisia pieniä ”rintamamiestaloja”. Kestävän rakennustavan mukaiset mökit ovat energiataloudellinen asumisvaihtoehto, josta ympäröivä avara luonto tekee suuren tilan.

Kylän rakennukset sopivat hyvin osaksi suunniteltua ja monimuotoista rakennuskantaa. Mökit ovat helsinkiläisten kaipaamia palveluita parhaimmillaan. Hyvällä suunnittelulla Uudenkylän mökkikylä voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan kartanon suojavyöhykkeellä, uuden helsinkiläisten toivoman merellisen pientaloalueen reuna-alueena hyvin säilynyttä rakentamatonta luontoa kunnioittaen.

Stansvikissa toukokuun 19. päivänä 2006

Sirkka-Liisa Viheriälä, puheenjohtaja Maija Wilskman, hallituksen jäsen

Laajasalo-Degerö -seuran mielipide Kruunuvuoren osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaluonnoksesta



Kuva: Riitta Brelih, kuvalähde: www.laajasalo.net

Laajasalo-Degerö-seuran kannanoton voi lukea myös klikkaamalla otsikkoa.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaluonnos ja Koirasaarentien varsien maankäyttösuunnitelmaluonnos

PÄÄPERIAATTEET
Rakentaminen tulee rajoittaa käytöstä poistuvan öljysataman alueelle. Tullisaaresta Stansvikiin ja Hevossalmeen ulottuva vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisessä laajuudessaan mukaan lukien Stansvikin Uusikylä ja Koirasaarentien varret. Kruunuvuorenniemi, joka rajoittuu öljysataman alueeseen ja Kaitalahteen tulee säilyttää viheralueena.

Rakentamisen määrä on kaavaluonnoksessa ylimitoitettu, mikä ilmenee viher- ja suojelualueille levittäytyvänä rakentamisena. Osayleiskaavaluonnoksessa on unohdettu Stansvik-Tullisaari-alueen seudullinen virkistysaluemerkitys, kun sitä on esitetty osin rakennusalueeksi.

Asukasmäärä tulee mitoittaa 5000–6000 asukkaaseen öljysataman alueelle, vastaten n. 300.000 kerrosneliötä. Lisäksi tulee noudattaa Yleiskaava 2002:n määräystä 50 prosentin pientalo-osuudesta.

KAAVOITUSPROSESSI

Kaavoituksessa tulee noudattaa sitä ohjaavia, ylempitasoisia kaavoja. Yleiskaava 2002:ssa ei ole esitetty suunnittelualueelle sitovia maankäytön rajoja, ainoastaan käyttötarkoitukset. Näin ollen alueella on voimassa lainvoimaisen seutukaavan rajaukset, joita osayleiskaavan tulee selkeästi noudattaa. Lisäksi on Stansvikin länsi- ja pohjoisosassa noudatettava ympäristöministeriön vuoden 1992 yleiskaavasta tekemää päätöstä, jossa rakentamisen rajaus on esitetty kulkemaan öljysataman alueen rajaa pitkin.

Aiemmassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa koko suunnittelualue on merkitty yksiselitteisesti osayleiskaava-alueeksi. Osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen kesken lainmukaisen prosessin on räikeä menettelytapavirhe, joka muuttaa prosessin lähtökohtia oleellisesti. Osayleiskaavaprosessin täytyy käsittää koko suunnittelualue alkuperäisen lähtökohdan mukaisesti, joten osaa suunnittelualueesta ei voida erottaa maankäyttösuunnitelma-alueeksi.

Kaavoittajien tulee toimia maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämässä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa ja aloittaa todellinen yhteistyö alueen asukkaiden kanssa välittömästi.

Kaavoittajan tulee tutkia erilaisia maankäytön vaihtoehtoja ja esittää niitä osallisille ja päättäjille, jotta saavutettavia hyötyjä ja haittoja voidaan vertailla.

Rakennettaviksi suunnitelluilta viheralueilta tulee laatia luontoselvitykset, jotka nyt on tehty pääosin alueilta joille ei edes suunnitella rakentamista.Arviointia rakentamisen vaikutuksista luonnonympäristöön tulee täydentää puuttuvilla selvityksillä. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tulee myös arvioida.

KOIRASAARENTIEN POHJOISPUOLEN KALLIOALUE
Suomen ympäristökeskus on todennut alueen yhdeksi Helsingin kolmesta arvokkaasta kallioalueesta. Alue on muidenkin kuin laajasalolaisten aktiivisessa virkistyskäytössä. Koirasaarentien yhtenäiset metsät ja arvokas kallioalue tulee säilyttää rakentamattomana mukaan lukien kallionhuippujen väliset alueet.

STANSVIKIN UUSIKYLÄ
Stansvikin suojavyöhykkeellä olevan Uusikylän mökit ja monimuotoinen luonto tulee säilyttää osana kartanopuistoa.

Uimaranta tulee säilyttää luonnontilaisena ja sen edustalla olevan Varisluodonkarin lintujen rauha tulee turvata.

KOIRASAARENTIEN ETELÄPUOLI
Alue tulee säilyttää virkistysalueena voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.

KRUUNUVUOREN NIEMI
Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle ei voida rakentaa niemen eteläpäässäkään. Valmisteluaineiston silhuettikuvissa esiintyvät tornitalot Kruunuvuoren laella ovat mahdoton ajatus. Korkeimmat talot on rakennettava öljysataman keskustaan ja niidenkin on jäätävä Kruunuvuorta matalammiksi. Suomenlinnan maisemakuvaan kuuluvan, historiallisestikin tärkeän Kruunuvuoren, tulee olla maisemaa hallitsevassa asemassa.

Kruunuvuoren kunnostettavissa olevat huvilat voidaan restauroida kesäkäyttöön, mutta uusia ei voida rakentaa alueen herkän luonnon takia. Vanhojakaan huviloita ei voida liittää kunnallistekniikkaan, eikä alueelle sallia ajoneuvoliikennettä.


LIIKENNE
Liikenteen Herttoniemestä Laajasaloon tulee olla sujuvaa ja rakennettu valmiiksi ennen öljysataman rakentamisen aloittamista.

Yhteistyöterveisin

Laajasalossa toukokuun19. päivänä 2006

Timo Korpela, puheenjohtaja Toni Amnell, sihteeri